LEHMÄ - KUH - COW -EVENTS
  • Koti
  • ITE-lehmät
    • Käsityöohjeet
  • Näyttely 2024
    • Kuvien takaa- tekstit >
      • Kuvaajat >
        • Kuvat näyttelyssä
        • Erityis -ja kunniamaininnat
    • Näyttely 2022
    • Näyttely 2021
    • Näyttelyt 2020
    • Näyttely 2019
  • Blogi
  • Shop
    • Onnenläntti
  • Meistä
    • Hanke
  • in english

Cows, Love & L​aughs

Mitalisadetta maakuntiin

24/2/2022

0 Kommentit

 

Mistä Suomen olympiamitalistit tulevat?

Ylen tekemän artikkelin (8.2.2014) visualisointitaulukosta selviää yhdellä silmäyksellä: yksilöurheilulajien olympiamitalistit tulevat maakunnista ja joukkueurheilijat pääkaupunkiseudulta. Hesari julisti 21.7.2021 Tokion olympialaisten alla, että Helsingistä löytyy yli 60 olympiamitalistia. ”Helsingin jälkeen toiseksi eniten suomalaisia olympiamitalisteja on syntynyt Viipurissa. Myös Kotka, Tampere ja Kuopio ovat tuottaneet kovia urheilijoita”. Jutusta selviää, että HS:n valitsema tilastointitapa syntymäkaupungin mukaan muuttaa mm. kolminkertaisen olympimitalistin Seppo Rädyn helsinkiläiseksi. Juttu oli viimeinen pisara. Tuoreet olympialaiset seitsemällä suomalaismitalilla ja sen mukanaan tuoma ilo ovat hyvä syy tutkia, miten asia oikeasti on. Istuin mieheni kanssa alas ja laskin viime vuosisadan mitalistitaulukoita. Lupaan, että sinäkin tulet yllättymään.
Pekingin talvikisoista Suomelle tuli seitsemän mitalia. Viisi yksilöurheilusta ja kaksi joukkueurheilusta. Mitalistit palkintopallille nousi yksilölajeissa 7 parisprinttimitalien vuoksi. Kahden jääkiekkomitalin ansion jakaa noin 50 joukkuepelaajaa. Joukkuelajit tuottavat siis suhteessa mitalimäärään hurjasti mitalisteja. Siksi joukkuelajien mitalisteja on olemassa merkittävästi enemmän kuin suomalainen mitalisaldo on yhteensä. Suomi on saavuttanut vuodesta 1924 lähtien 167 mitalisijaa talviolympialaisissa: 155 yksilölajeissa ja vain 12 joukkuelajeissa. Mitalisteja löytyy yksilölajeissa noin 260. 12 joukkuelajien mitaleihin on osallistunut noin 240 mitalistia  

Saadaksemme selvyyttä, mistä suomalaiset olympiavoittajat ovat lähtöisin täydensimme Ylen laatiman taulukon talvikisojen mitalistien synnyinpaikkakunnasta Sotsin, Pyeongchangin ja Pekingin tuloksilla. Aloitetaanpa katsaus yksilölajeista: 260 mitalistista tuli Helsingistä vain 19 mitalistia, Vantaalta saavutettiin yksi mitali, Espoosta ei yhtään. Uudenmaan pienistä kunnista taas napattiin kuusi olympiamitalia. Kun tarkastellaan koko maata, enemmistö olympiamitalisteista tulee pieniltä paikkakunnilta. Toki Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa keskuskaupungit ovat saaneet enemmistön maakunnan mitaleista. Se ei kuitenkaan liene poikkeus kuvasta, koska Oulun ja Rovaniemen kaupunkialueista suurin osa on maaseutumaisemaa. 
​

Asukaslukuun suhteutettuna saavutettiin pääkaupunkiseudulla yksi mitali 51 900 asukasta kohti. Helsingissä tarvittin 33 247 asukasta yhteen mitaliin ja muualla maassa vain 18720 asukasta. Yksilölajien huippu-urheilijat siis syntyvät harvoin pääkaupunkiseudulla ja huomattavasti useammin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. 

​
 
Kuva


​Entäs joukkuelajien huippu-urheilijat? 
​

 Suomi oli varsin menestyksekäs joukkuelajeissa viime olympialaisissa. Kolmissa olympialaisissa tuli neljä mitalia. Koska tarkka ajankohtainen analyysi joukkuelajien mitalistien synnyinpaikkakuntien sijainnista olisi vaatinut kaikkien tuoreiden mitalistien paikkakuntien selvittelyä, teen arvion Ylen 2014 laatiman taulukon perustella. Taulukosta löytyy siihenastiset 160 joukkuelajien mitalistia.  Heistä 52 on Uudeltamaalta. Pääkaupunkiseutu on tasaisesti edustettuna: 21 mitalistia tulee Helsingistä, 12 Vantaalta ja 12 Espoosta. 1,2 miljoonan asukkaan pääkaupunkiseudulta tuli siis yksi neljännes joukkuelajien mitalisteista, mikä on suhteessa hieman enemmän kuin pääkaupunkiseudun asukkaiden osuus kaikista suomalaisista (5,472 milj. vuonna 2014). 

Muiden maakuntien  edustus oli hyvin epätasainen. On viisi maakuntaa, joista ei ole yhtään jääkiekkoilijaa ollut mukana mitaliotteluissa ja neljä maakuntaa, joista on vain yksi. Vahvin edustus on Pirkanmaalta (33), Varsinais-Suomesta (16), Pohjois-Pohjanmaalta (10) ja Pohjois-Savosta (10). Näissä  maakunnissa mitalistit ovat maakunnan keskuskaupungista: Tampereelta 24, Turusta 14, Oulusta 9 ja Kuopiosta 10 mitalikiekkoilijaa. 
​

Asukaslukuun suhteutettuna saavutettiin talvisissa joukkueurheilulajeissa pääkaupunkiseudulla yksi mitali 23.590 asukasta kohti. Turussa riittii 13.950 asukasta, Tampereella 10.042 ja Kuopiossa 13.360. Oulussa suhde oli sama kuin pääkaupunkiseudulla. Pieni ja pippurinen Rauma on tuottanut kaksi mitalistia, 5.000 asukkaan Säkylä yhden, samoin kuin 11.000 asukkaan Eura. Näitä pieniä paikkakuntia, joista yksi tai kaksi on ponnistanut olympiamitalistiksi löytyykin toisella silmäyksellä Ylen taulukosta yllättävän monta: pienistä jääkiekkokaupungeista onkin nousut enemmän pelaajia olympiamitalistien tasolle (68) kuin pääkaupunkiseudulta (46).

Talviolympialaisten mitalien valossa voidaan todeta, että kovia urheilijoita syntyy kaikkialla Suomessa. Vaikka huippujääkiekko on keskittynyt kaupunkikeskuksiin, pääkaupunkiseutu ei ole parempi tuottamaan joukkueurheilijoita kuin maakunnissa toimivat jääkiekkokeskittymät. Mahdollisuus päästä mitaliin vaihtelee suuresti eri alueilla, mutta lahjakkaita huippupelaajia nousee säännöllisesti myös maaseutukunnista. Yksilölajeissa muu maa on paremmin edustettuna kuin pääkaupunkiseutu. Yksilölajeissa maaseutumaiset kunnat tuottavat huomattavasti paremmin huippu-urheilijoita kuin keskuskaupungit. Jos on saanut kokea, miten hyvin pienten paikkakuntien vapaehtoisvoimin toimiva urheiluvalmennus tukee nuoria ja saa lahjakuudet kukoistamaan, ei ihmettele enää miksi. 
Kuva
Lähteet:
Visualisointi: Mistä suomalaiset olympiamitalistit tulevat? Yle 8.2.2014https://yle.fi/urheilu/3-7069755

HS:n hakukone kertoo, mistä suomalaiset olympiamitalistit ovat kotoisin. HS 21.7.2021/pv 23.7.2021https://www.hs.fi/urheilu/art-2000008130639.html

Wikipedia: Suomi talviolympiaisissa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi_talviolympialaisissa

Suomalaiset olympiavoittajat. Olympiakomitea
https://www.olympiakomitea.fi/huippu-urheilu/huippu-urheilutietoa/suomalaiset-olympiavoittajat/

Wikipedia: Luettelo suomalaisista olympiamitalisteistahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_olympiamitalisteista

0 Kommentit

Miten voitaisiin saada asianmukaiset tuottajahinnat?

16/2/2022

0 Kommentit

 
Paljon on keskusteltu viime aikoina tuottajahinnoista. Vaikka on päästävä ratkaisuun, on se vaikeaa niin kauan kuin syyt mataliin tuottajahintoihin eivät ole tiedostettuja tai puhuttu auki. Yksi tärkeimpiä syitä mataliin tuottajahintoihin on, että koko yhteiskunta hyötyy matalista tuottajahinnoista.

Vaikka eduskunta ja maatalousministeri miettivät aina välillä ja juuri nyt kuumeisesti mitä tuottajahinnoille voisi tehdä, haluaa yleinen poliittinen tahto matalat elintarvikehinnat. Ihan ymmärrettävästä syystä: matalat elintarvikehinnat varmistavat, että kaikilla on syötävää tulotasosta riippumatta. Lisäksi matalat elintarvikehinnat vapauttavat rahaa muuhun kulutukseen. Eli juuri matalat tuotajahinnat pitävät talouden rattaat pyörimässä.

Kaupan mahdollisuudet ja rajat
Tällä hetkellä toiveet kohdistuvat kauppojen suuntaan, mutta on itsestään selvää, että kaupalla on sisäänrakennettu mekanismi ostaa mahdollisimman edullisesti. Matalat sisäänostohinnat mahdollistavat paremmat katteet, joilla voi rahoittaa uudistuksia ja isoja alennuskampanjoita. Tämä pätee kaikkiin tuoteryhmiin. Miksi ongelmia syyntyy juuri ruantuottajille?

Suurin ero ruoan alkutuotannosta muun maailman tuotantoon on se, että muu tuotanto voi yksinkertaisesti panna ovet kiinni, jos kauppaehdot eivät ole riittävän hyvät. Tällöin kauppa ei saa sitä tuotetta myytäväkseen. Tavaran tuottavan yrityksen tasolla toiminnan lopettaminen on ikävää, mutta kuitenkin eettisesti mutkatonta. Koska kauppa kaipaa tuotteita myyttäväksi, kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat toisistaan. Kun kauppa haluaa tiettyä tuotetta myytäväksen, sen pitää löytää ainakin yksi valmistaja, jolle tuotantokustannuksien rakenne vastaa kaupan ja kaupan asiakkaiden maksuvalmiutta. 

Alkutuotannon kompa
Maataloustuotannon suhteen asia on toisin. Maataloustuotteiden valmistusta ei voida noin vain lopettaa. Sehän tarkoittaisi, että ruoan sijaan tuotetaan nälkää. Nälän tuottamista on eettisesti miltei mahdotonta ajatella.

Maataloustuottajat eivät yksinkertaisesti voi laittaa ovia lukkoon, kun tarjottu kauppahinta on liian matala. Niinpä tällä hetkellä hintaneuvotteluissa puuttuu tärkeä vastapaino teollisuuden ja kaupan luontaiselle hintatinkimiselle.

Perusteena kustannusrakenne
Loppupäätelmänä voidaan todeta, että koska alkutuottajat kantavat suurta eetistä velvoitetta, tarvitsisi toimiva kaupankäynti alkutuotannon kanssa uudenlaiset eettiset lähtökohdat. Tahtotilan lisäksi kaivataan sopimuskulttuuria, jossa tiedossa oleva kustannusrakenne muodostaa tuottajahintojen minimitason.
​

​Milloin tulee se päivä, kun ruokatuotannon uusi eettinen sopimuskausi alkaa?

Kuva
Kuvaaja Katja Mahal. 16.2.2022 klo 5.30. Täyskuu valaisee lumimaiseman Yläneellä.
0 Kommentit

Kiireettömyys

8/2/2022

0 Kommentit

 
”Kun minä olin lapsi, koko perhe istui alkuillasta tuvassa ja katseli sinistä hetkeä. Vasta, kun pimeys oli laskeutunut täysin äiti sytytti valot. Kun katseltiin sinisen maiseman muutosta mustaan pimeyteen oltiin ihan hiljaa. Kukaan ei puhunut, eivät aikuiset eivätkä lapset”. Näin kertoi Pirkko samalla, kun liimailin sanomalehtisivuja 50-luvulta Mynä-Mynä-Maan tuottajahuoneen seinälle. Hänen kertomuksensa koskettaa minua syvästi. 

Muistan, kun tulin Suomeen lokakuussa 1985 ja siniset hetket verhoilivat minut ennenkokemattomaan rauhan tunteeseen. Talvi alkoi heti. Järvet jäätyivät ja luntakin tuli pian. Pimeys ei ollut missään vaiheessa painostavaa, vaan se tuotti maagisen valon ja suojan tunteen. En kastunut kertaakaan, vaikka ulkoilin paljon. Rakastuin Suomeen talvella, ja ennenkokemattomalla kiirettömyydellä oli siihen varmaan osaansa. En nähnyt ihmisten juoksevan turhaan. Aina ehdittiin. Lähdettiin hyvissä ajoin ja joutenoloaikana oltiin paljon hiljaa. Ihmisten välissä oli runsaasti tilaa. Harvakseltaan ääneen lausutuilla ajatuksilla oli sitäkin enemmän painoarvoa. 

Ensimmäiset kiireet Suomessa kohtasin vasta Helsingissä talvella 1988. Muistan vielä, miten hassulta tuntui, kun ihmiset juoksivat bussiin tai metroon, sen jälkeen kun pari vuotta sain oppia suomalaisella maaseudulla, miten paljon saa aikaan ja miten suuria kuormia voi kantaa, kun etenee kiirehtimättä. 

Kesä 1987 oli ollut kylmä ja sateinen. Kesä jäikin historiaan suurena katovuotena. Koko kasvukausi meni sekaisin ja lopuksi vilja puitiin samaan aikaan perunannoston kanssa. Monin paikoin varusmiehet tulivat sadonkorjuuapuun. Kun maa oli niin märkä, että puimurit ja traktorit eivät päässeet pelloille, kaikki voitava tehtiin, että mahdollisimman suuri osa sadosta saatiin korjattua ihmisvoimin. Harjoittelutilallanikin tehtiin pitkiä päiviä, mutta kahvitauko ehdittiin aina pitää. Eikä juostu, ei pellolle eikä sieltä pois. Ja vihdoin lokakuun lopussa sato oli saatu korjatuksi. 

Ensin helsinkiläiset, jotka juoksivat milloin mistäkin syystä, tuntuivat hassuilta, kunnes muutaman viikon päästä huomasin itsekin juoksevani metroon, vaikka seuraava metrohan lähtisi viiden minuutin päästä. Helsingissä kiire yllätti monissa paikoissa, yölläkin juostiin. Helsinki elikin Suomen suurinta nousukautta siihenastisen itsenäisyyden aikana. Onko sattumaa, että pari vuotta myöhemmin talousihme pysähtyi kuin seinään ja edessä oli 90-luvun syvä lama?
​

Toki Neuvostoliiton romahtamisen estämiseksi ei olisi mitään voinut tehdä, mutta ehkä jos Helsingissä ei olisi oltu niin vauhdin hurmassa, kenties lasku olisi voinut olla pehmeämpi? Vähemmän vaurioita aiheuttava? Inhimillisempi?

Kuva
Aamu kuudelta Vaalassa. Lehmät haetaan laitumelta aamulypsylle. Kuva: Jussi Huusko
0 Kommentit


    ​Meidän blogi

    Onnenläntin blogi. Lehmät & luonto, meidän äiti-tytär yrityksen tekemiset ja hyvät vibat siirtyi maaliskuusta alkaen tänne!

    Arkisto

    maaliskuu 2022
    helmikuu 2022
    tammikuu 2022
    joulukuu 2021
    marraskuu 2021
    lokakuu 2021
    syyskuu 2021
    elokuu 2021

    Kategoriat

    Kaikki
    Cows
    Kirja
    Love
    Nature
    Onnenläntti
    Tiesitkö
    Tietoisku
    Vinkkinurkka

    RSS-syöte

    Tilaa E-kirja

Powered by: Onnenläntti

  • Koti
  • ITE-lehmät
    • Käsityöohjeet
  • Näyttely 2024
    • Kuvien takaa- tekstit >
      • Kuvaajat >
        • Kuvat näyttelyssä
        • Erityis -ja kunniamaininnat
    • Näyttely 2022
    • Näyttely 2021
    • Näyttelyt 2020
    • Näyttely 2019
  • Blogi
  • Shop
    • Onnenläntti
  • Meistä
    • Hanke
  • in english