Lehmät kaupungissa?

19/1/2022

Ennen, kun kylmäketjut olivat olemattomat, maito oli parasta, kun se tuli läheltä. Liha taas kuljetettiin kaupunkiin parhaiten elävänä, siksi teurastamotkin sijoitettiin kaupungin keskustan läheisyyteen. Suomen viileä sää on mahdollistanut, että nautatuotannon päätuotantoalueet ovat jo yli 100 vuotta olleet Keski- ja Pohjois-Suomessa. Lämpimämmissä maissa on yhä suotavaa, että nautoja pidetään kaupunkien läheisyydessä. Synnyinmaassani Saksassa kaupungin sisällä olevia maatiloja löytyi 1980-luvulle asti. Vaikka suurin osa eläintiloista on hävinnyt Etelä-Suomen kaupunkialueelta, löytyy yhä muutama maatila kehä III:sen sisäpuolelta.

"Rinnakkaiseloa" Sakari Ala-Suutari. Kuva Viikin tutkimusnavetan laitumelta. Taustalla Pihlajamäen kerrostalot

Maataloustutkimuksen sijoittaminen pääkaupunkiseudulle Viikkiin 1900-luvun alussa on ollut tärkeä strateginen päätös, jolla turvattiin kasvavan kaupunkiväestön elintarvikehuolto. Samalla se oli oiva siirto saada modernit tutkimusmenetelmät yleiseen käyttöön. Nimittäin nykyäänkin vielä käytössä olevat keskeiset tutkimusmenetelmät, kuten tilastotiede ja moni taloustiedon menetelmä kehitettiin alunperin maataloutta varten.

Helsingin läheisyydessä pidetyt lehmät ovat Suomen ainoan luonnontieteen Nobel-palkinnon takana: A.I. Virtasen keksintö säilöä nurmi tuoreena muurahaishapon avulla on mullistanut naudan ruokinnan meillä ja muualla maailmassa 1920-luvusta lähtien. Keksinnön vaikutuksia kutsuttiinkin pitkään vihreäksi vallankumoukseksi. Suomessa AIV-rehun käyttöönotto etenikin mullistavaa vauhtia: 1930- luvulla, pari vuotta sen kehittämisen jälkeen sitä tuotettiin 40 miljoonaa kilogrammaa, mikä vastaa noin 10 000 hehtaarin satoa.

Vallankumouksellista voimaa lehmät olivat osoittaneet myös vähän aikaisemmin, Suomen itsenäisyyskuohunnassa: Mouhijärven ja Huittisten meijeritaistelut ja Turun voikapina keväällä ja kesällä 1917 olivat virstanpylväitä tasapuolisen valtiojärjestelmän löytymiseen kuin myös keskinäisen vihan lietsomiseen. Nykypäivän näkökulmasta se tuntuu oudolta, mutta silloin voi oli himottu aine, tunteiden kohde ja hyvän elämän ja terveyden tunnus maalla ja kaupungissa, siksi vallankumoukseen viittaava joukkovoima kohdistui juuri siihen.

Tomi Laurila "Majvikin kyytöt ilta-askareissaan" . Kuva Sipoon Majvikin tilalla

0 Kommentit

Cows, Love & Laughs